Sirocco / The Dome

Tulipahan sitten käytyä maailman korkeimmassa ulkoilmaravintolassa. Sirocco @ State Tower oli muistaakseni rakennuksen 63 kerros ja näkymät sieltä oli upeat! Bangkokin koko hahmottuu parhaiten täältä katsottuna ja sinne kannattaa mennä vasta 11 jälkeen illalla. Paikan päällä näkyy myös Thaimaan kerma. Ainakin toissapäivänä käydessä loistava Jazz bändi soitteli ja akustiikka pelas olisi mielenkiintoista tietää miten se oli toteutettu niin loistavasti. Paikan päällä ei kannata syödä ellei ole paljon ylimääräistä massia päällä. Mutta 300 bahtin cocktaileja voi pari siemailla ja ihailla maisemia.

Ravintolan sivusto The Dome
Kuvia maisemista 2Bangkok

Pikkusen politiikka su aamuna...

Eilen opasin ystävääni Scott Murrayta käyttämään hänelle tekemääni nettisivustoa (Joomla CMS) http://www.scottmurray.info/

Samalla minulla oli mahdollisuus jutella hänen kanssaan Thaimaan ja vähän Burmankin politiikasta. Scott on toiminut journalistina Thailmaassa kohta 15 vuotta mm Bangkok Postin toimittajana. Nyt hän on Senior Editor erilaisia ammattilehtiä julkaisevassa yrityksessä.

Tuleeko vaalit tänä vuonna?
Vaikka vaalit tulisikin niin ei niitä voi pitää demokraattisina vaaleina. Poliittinen toiminta on kiellettyä tällä hetkellä maassa turvallisuusuhkan vuoksi. Poliittiset puolueet eivät voi kokoontua eivätkä kampanjoida. Jos suunniteltuihin vaaleihin on 6kk aikaa tämä on aika mahdoton yhtälö maassa joka on Ranskan kokoinen. Armeija on koko ajan enemmän mukana politiikassa eikä tule kovinkaan helposti luopumaan vallasta ja palaamaan barakkeihin. Armeijakin tosin rakoilee ja viikkoakaan ei kulu etteikö huhuja uudesta armeijan sisäisestä vallankaappauksesta kuulisi.

Itse en usko että vaaleja järjestetään. Mitä tämä tarkoittaa Thaimaalle? Thaimaalaiset eivät kovin helposti ota hernettä nenään ns. joten en usko että pahoja mielenosoituksia tulee varsinkaan jos kuningas antaa yhdenkin nyökkäyksen armeijan tuoksi tässä vaalittomuudessaan. Ulkomaiset sijoittavat menettävät viimeisenkin uskonsa Thaimaan politiikkaan ja vetävät sijoituksiaan pois ja siirtävät esim. Vietanamiin. Uusi talous romahdus on edessä...

Naapurissamma (Myanmarissa) Burmassa asiat ovat vielä hullummin sotilasjuntan hallitessa. Scotilla on ollut mahdollisuus tavata ja haastatella entisiä ja nykyisiä sotilasjuntan kenraaleja. Hän uskoo, että he olisivat valmiita demokratisoimaan maan ja astumaan alas vallasta mutta pelkäävät että heidät viedään oikeuteen. Täysi armahdus ja lupaus siitä, että he saavat pitää suuret vääryydellä hankkimansa omaisuutensa riittäisivät siihen että he voisivat astua alas ja antaa vaalien ratkaista uusi hallitus ja valtaa pitävät.

Tämä on hieman kinkkisempi juttu. Mikä tahansa vaalien tulos olisikaan mikä estäisi uutta armeijan väliintuloa. Jotkut toiset kenraalit voisivat päättää ottaa vallan maassa jossa on totuttu näkemään armeija poliittisena vallan pitäjänä. Thaimaassa on esimerkkejä vallankaappauksista lyhyellä syklillä ja armeijan sisäisiä ristiriitoja sama voin hyvin tapahtua Burmassa. Kuitenkin "amnesty" olisi ainoa keino jolla demokratialle voisi antaa edes pienen mahdollisuuden. Burman nykyisen sotilasjuntan johtajat voisivat muuttaa Bangkokiin ja elää golfaten ja juoden koktaileja sekä jutellen vanhoista hyvistä päivistä. Vaikka tämä voi tuntua vääreltä se on silti pieni hinta yli 50 miljoonan ihmisen vapaudesta.

Hinnoista...

Kuva jolla ei ole mitään tekemistä kyseisen bloggauksen kanssa...

Juttelin ystäväni Jasonin kanssa hiljattain elämis ja asumiskuluista Bangkokissa. Monet ovat kyselleet sitä, että minkälaisella rahamäärällä siellä selviää... Selvisi sekin, että vaikka luulin toisin kulutustottumuksemme olivat hieman erilaiset ja Jason myös asuu kalliimmalla alueella. Tulimme kuitenkin tulokseen, että noin 15.000 Bahtilla eli 340€ selviää ja 30.000 elää herroiksi 681€ per kk.

Itselläni tuo 15.000 riittää kyllä ja 20.000 olis varsin mukava summa jo. En ole pahemmin laskiskellut kuluja tähän mennessä, mutta nyt kun leipä on taas tiukassa niin on tullut huomattua että jopa 100 Bahtilla / pv pääsee pitkälle jos ei ota huomioon asumiskuluja jotka minulla on noin 200 Baht / pv. Elikkä 10.000 Bahtillakin pitäisi selvitä ja jos ajatellaan, että 10.000 on paikalliselle kova palkka niin miksikäs ei selviäis. Mitä sitten 100 Bahtilla saa päivittäin.


Cool slogan...

Bahtin venytystä
- aamupalaksi: banaani & ananas pirtelö ja soijamaito + isojääkahvi = 25 Bahtia
- Lounas katuravintolassa: hapanimelä kanaa riisillä = 30 Bahtia
- Illalliseksi kadulta mukaan: sticky rice ja barbecue kanaa & nautaa = 30 Bahtia
- Illalla naposteltavaksi hedelmiä = 20 Bahtia

tosta tulis hintaa 105 Bahtia. Jos hedelmät jättää väliin voi lähtee käymään vaikka keskustassa tai Khaosanilla dösällä 8 Bahtia / suunta. Eli kyllä satasella päivässä syö ja aika hyvinkin jos käyttää sen oikein.

nämä hinnat ovat Bangkokin hintoja muualla maassa esim asuminkustannukset laskevat huomattavasti (ei välttämättä Phuketissa ja Pattayalla tosin).

Visa Run

Lähes kaikki "farangit" jotka asuvat Thaimaassa joutuvat silloin tällöin tekemään ns. Visa-Runeja. Tämä tarkoittaa sitä että käydään jonkun naapurimaan rajalla leimaamassa passi jolloin saadaan lisää aikaa oleskella Thaimaassa.

Itse joudun käymään 3kk välein rajalla leimaamassa "ED" Viisumiani mikä minulla on. Monet matkatoimistot järjestävät myös palveluita joissa ainoastaan passisi matkustaa rajalle ja itse voit jäädä kotiin. Saat passin pari pv päästä takaisin asianmukaisin leimoin.

Itse en ole moista palvelua koskaan käyttänyt sillä 3kk on ihan hyvä aika väli poistua Bangkokista ja Thaimaasta ja nähdä vähän maaseutua. Suosituin visa-run on Kamputsean rajalle. Khao-San roadilta ostettuna tälläinen visa-run maksaa noin 2.000 Bahtia (45€) sisältäen matkat ja häsläykset sekä Kamputsean Viisumin 20 USD. Toinen hieman vaikeampi ja pidempi kestoinen mutta paljon tylsää Kamputsean rajaa (Poipet) mukavampi on Laos. Laosin rajalle matkat maksavat noin 600 - 800 Bahtia suunta ja Laosin viisumi viime tiedon mukaan oli 30 USD / kk. Mutta tällöin kannattaa ehdottamasti myös ottaa ilo matkustamisesta ja viettää pari pv Vientianessa Laosin pääkaupungissa joka on lähellä rajaa.

Viimeisin Visa-Run jonka tein vappuna oli Myanmariin Ranongista. Olin Phuketissa pelaamassa ball-hockey turnauksessa ja tämän jälkeen lähdin joukkueemma maalivahdin Jasonin (Canada) kanssa tekemään visa-runin Myanmariin (Burma). Matkustimme Phuketista noin 5h paikallis bussilla Ranongiin. Ranongissa vietimme yön Neuvostotyylisessä Asia Hotellissa (en suosittele).

Tvstä saa kätevän pöydän

ehkä yksi hienoimpia akvaarioita mitä olen nähnyt

Tv bar/guesthouse baaritiski / respa

Ranong
Ranong oli kaiken kaikkiaan oikein mukava paikka. Värikkään siitä tekee Kiinalaiset, Malesialaiset, Burmalaiset ja Merimustalaiset. Kaupunki on iso sekoitus eri kieliä ja kansallisuuksia mutta erittäin vähän Farangeja mikä tekee kaupungista edullisen. Majoitus löytyy 100 Bahtilla (2hh) suosittelen TV-Bar / Guesthouse (yllä 3 kuvaa) jossa vietimme yön palatassamme Burmasta. Mielenkiintoinen on myös seikka että monessa ravintolassa ja hotellissa asiakaspalvelussa olevat ihmiset ymmärtävät yhtä vähän Thaimaata kuin Englantia. Kiinan tai Burman kielestä olisi enemmän apua mutta elekielellä hommat hoituvat tosin Kiinalainen palvelumentaliteetti tuntuu hieman huvittavalta ja erikoiselta Thaimaalaisen totuttua.


Minä ja Jason hienolla punaisella skodellamme :)

Nähtävyyksiä Ranongissa on beachejen jälkeen ainakin vesiputouksia (olivat aika köyhiä näin kuivallakaudella) mutta ajomatkat vuokraskoottereilla (150Baht / vrk) olivat upeita. Samoin kuumat mineraalilähteet olivat kokeilemisen arvoisia. Mutta itse keskusta on todella chilli ja mukava paikka viettää aikaa...

Victoria Point
Englantilaisten colonialismi ajoista jäänyt nimi eteläiselle Myanmar kaupungille johonko ulkomaalaiset pääsevät 3 pv viisumilla tekemään visa-runinsa. Ensimmäisenä kävimme lähellä laituria sijaitsevassa Immigration officessa leimaamassa itsemme ulos Thaimaasta ja tämän jälkeen yritimme vaihtaa käteistä läheisessä Kasikornbankissa (mukaan tarvitsee 10USD Burman viisumia varten! Muuten Bahtit käyvät vallan mainiosti). Mutta vaikka seinällä luki selkeesti virallinen vaihtokurssi 35 Bahtia / Usd niin pankin työntekijä vakuutti että pankilla ei ole Dollareita mutta hän voi vaihtaa kurssilla 50 Bahtia / Usd. Samaa kurssia ehdotti Burmalainen veneen omistaja joka lupasi viedä meidät toiselle puolelle rajaa. Vaihdomme hänen kanssaan mielummin kuin pankissa kurssin ollessa näin huono. HUOM! Vaihda tämä 10 USD Ranongin keskustassa niin säästät 150 Bahtia.

Matkustimme ensin skootterilla 3 päällä immigrationista laiturille ja sitten veneellä (matka kestää noin tunnin) Burman puolelle. Matka edestakas maksoi 400 Bahtia (2henkeä) eli 200 Bahtia per naama. Kannattaa sopia etukäteen jos haluaa jäädä tutustumaan Victoria pointtiin me jäimme pariksi tunniksi. Laiturilta "saat" valtion tarjoaman virallisen oppaan jota ilman voi olla vaikea päästä liikkumaan ellet ole riittävänä nopea ja hyvä piiloutumaan. Tämä opas pitää huolen että näet oiket asiat ja kuvaat oikeissa paikoissa. Samoin hän näyttää oikeat ostospaikat :). Oppaille ei tarvitse maksaa mitään sillä he saavat varmasti palkkionsa sotilasjuntalta.

Kaiken kaikkiaan Visa-Runina Myanmar ja Victoria Point - Ranong oli oikein miellyttävä ja sen voi tehdä edullisemmin kuin Kamputsean tai Laosin joten varmasti tulen tekemään sen vielä uudestaan. Täysin toinen seikka on visa-runin eettisyys. Lahjoitat väkisinkin 10 USD Myanmarin sotilasjuntalle joka tappaa, kiduttaa ja alistaa sekä omaa kansaansa että muita alueella asuvia heimoja. Elikkä tämä minunkin 10 Taallaa saattoi maksaa taas joidenkin ihmisten hengen aseitten ja ammusten muodossa. Uskon kuitenkin että mitä enemmän matkalaisia Burmassa käy sitä enemmän tietoa maan tilanteesta ulkomaailmaan saadaan ja tilanne toivottavasti vielä joskus saadaan muuttumaan. Seuraavan reissun yritän tehdä 30 pv viisumilla ja kiertää Yangoonista (entinen pääkaupunki) ylöspäin aina mahdollisimman pohjoiseen saakka.

Ystäväni Scott Murray on kirjoittanut Burmasta/Myanmarista myös mielenkiintoisen artikkelin muutamalla kuvalla höystettynä joten lukekaa ihmeessä.
On the Road to Find Out - (A journey through Burma) by Scott Murray

Katsokaa myös Jason (matkaseuralaiseni) kuvagalleria netistä Jason Ness . com