Itse Ball Hockeystä sen verran, että peli on eräänlainen maahockey ja jääkiekon välimuoto. Sitä pelataan tenniskenttäalustalla mutta kenttä on noin 1.5 tenniskentän kokoinen. Maalit ovat suurinpiirtein jääkiekkomaalin kokoiset. Välineinä jääkiekkomailat jotka lähes tulkoon kaikki on tuotu Kanadasta. Jalassa kengät ja pelivälineenä pallo joka on sählypallonkokoinen mutta umpikumia. Pallo joustaa hieman vähemmän kuin tennispallo ja osuessaan sattuu huomattavasti enemmän. Maalivahdeilal on jääkiekkomaalivahdin varusteet. Kentällä on 4 pelaaja + maalivahti ja vaihdot suoraan lennosta. Peli on todella rankka ja useimmiten vaihtomiehiä on riittävästi 2 ketjuun. Itse pelaan mieluiten puolustajaa mutta käyn myös hosumassa vastustajan maalin edessä ja yritän tehdä maalivahdin oloa hankalaksi. Suurin osa Bangkokin joukkueemme pelaajista on Kanadalaisia mutta joukossa on myös pari jenkkiä 4 Suomalaista ja 3 Tsekkiä. Kokonaisuudessaan joukkueemma vahvuus on noin 20 aktiivista pelaajaa. Harjoittelemme kerran viikossa pelatan 2h lähes putkeen.
Itse turnauksen kulusta. Aloitimme tasapelillä isäntä joukkuetta Kamputseaa vastaan, Tämän jälkeen voitimme seuraavat 2 peliä ja kohtasimme Kamputsean uudestaan turnauksen finaalissa. Kaikki pelit sijoittuivat saman päivän sisään ja suoraan sanoen joukkueemme voimavarat eivät enää riittäneet finaalimatsiin ja saimme kunnolla turpaan 2 finaali ottelussa (paras kolmesta). Pettymys oli suuri ja kun vielä omalla kohdalla niinkuin parin muunkin pelaajamme kohdalla loukkaantumiset vielä häiritsi mielialaa. Edessä olikin reissu paikalliseen lasarettiin joka sinänsä oli kokemus josta tuli mieleen Killing Fields elokuva ja Pol Potin kansanmurha. Ongelmaksi koitui myös Ranskankielen puute tämä kun oli ainoa ulkomaankieli jota sairaalassa osattiin. Kipulääkkeiden voimin kuitenkin lähdimme urhoollisesti turnauksen isäntä joukkueen järjestämiin voittojuhliin syömään ja juomaan heidän piikkin kostoksi karvaasta tappiosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti